91�����

Alaa hallitsevat verkostot, joiden ulkopuolella putoaa herkästi palkkakuoppaan ja työttömyyteen. Naiset kohtaavat myös toistuvasti sukupuoleen liitettyä kielteistä arviointia.

Suomalainen av-ala on vielä kaukana tasa-arvoisesta, käy ilmi Aalto-yliopiston Action! -hankkeen tekemästä kyselystä, johon vastasi 80 henkilöä.

Kyselyn avovastausten perusteella naiset ovat miehiin verrattuna huonommin palkattuja, työllistyvät heikommin ja saavat vähemmän henkilökohtaista apurahaa tai tuotantorahaa. Suurimpia työllistymisen esteitä ovat verkostojen puute, ikä ja sukupuoli. Suomessa av-alan julkinen rahoitus kohdistuu usein samoille tuotantoyrityksille, mikä vahvistaa verkostojen merkitystä työllistymisessä.

Ongelmat ovat samoja, jotka nousivat esiin Tilastokeskuksen 2019 julkaisemassa työelämätutkimuksessa sekä Cuporen 2020 tekemässä elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksessä.

”Av-alan toimijat ja päättäjät tulisi saada sitoutumaan alan kehittämiseen tasa-arvolain näkökulmasta”, sanoo Action! -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola. ”Muun muassa palkkavertailuja ei tällä hetkellä kuitenkaan voida tilastoin todentaa. Lainsäädännön ja rahoituksen välillä on tasa-arvon näkökulmasta epäsuhta, jonka muuttamiseen toivoisimme julkisen rahan edellyttämää painetta.”

Vähättelevää ja halventavaa puhetta

Syrjintä nousi esille myös, kun alalla toimivien naistekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtasivat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Aineisto kerättiin vuonna 2019 haastatteluilla ja kyselyillä, joihin osallistui 40 alan ammattilaista.

Vastaajat kertoivat, että heidän ehdottamiinsa aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin sekä myös elokuvantekijän omaan persoonaan ja sukupuoleen oli kohdistunut toistuvasti vähättelevää ja halventavaa puhetta. Haastateltujen joukossa oli sekä fiktion, dokumenttien että animaatioelokuvien tekijöitä.

”Tasa-arvoon liittyvää tietoa Suomen audiovisuaalisella alalla ei ole riittävästi saatavilla. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, toteutuu työelämässä sukupuolten tasa-arvo huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus”, sanoo selvityksen yhteenvetoraportin laatinut Aalto-yliopisto elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio.

Positiivisen kehityksen merkkejä on myös nähtävissä. Naisten ohjaamien elokuvien määrä on kasvussa, ja viime vuonna Elokuvasäätiön ohjaajille antamasta tuesta 51 prosenttia meni naisille, kun osuus oli vuonna 2011 vain neljännes.

������ä�پ����dz�:

Kirsi Reinola
Action! -hankkeen projektipäällikkö
management.actionproject@aalto.fi
050 478 2605

Nina Maskulin
Action! -hankkeen projektitutkija
nina.maskulin@aalto.fi
050 584 6540

Raija Talvio
Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori
raija.talvio@aalto.fi
050 569 1128

Tilastokeskuksen työelämätutkimus (Sutela et al. 2019, 225) 

Cuporen tutkimus (Elokuva-alalta 2005-2019 valmistuneiden työllistyminen, Oksanen-Särelä ja Niiniaho 2020)

Lisäksi aikaisemmin on tutkittu kotimaisessa fiktioelokuvassa lisääntyvää ja raaistuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (Emootio fiktion päätöksentekoprosessissa - tutkimusaineistona naisiin kohdistuvat väkivaltakohtaukset fiktiossa, Reinola 2019 ).