Tekijänoikeuden perusteet
Tekijänoikeussuojan ja lähioikeuden syntyminen
Tekijänoikeuden syntyminen
Tekijänoikeuden syntymisen edellytyksenä on, että teos on tekijänsä omaperäinen henkisen työn tulos. Silloin se saa teossuojaa taiteellisena tai kirjallisena teoksena.
Tekijänoikeuslaissa on mainittu erilaisia teoslajeja, kuten selittävä kirjallinen esitys, valokuva ja kuvataiteen teos suojaa saavina teoksina, mutta nämä ovat vain esimerkkejä teoksista. Teos voi ilmetä millä tavalla tahansa. Teoksen ei tarvitse edes olla valmis, vaan myös luonnokset voivat saada suojaa, mikäli ne ovat taiteelliselta tai kirjalliselta muodoltaan riittävän omaperäisiä.
Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisuja, joilla on määritelty edellytykset tekijänoikeussuojan syntymiselle. Tekijänoikeussuoja syntyy kohteelle, joka on omaperäinen siinä mielessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Kyse on tekijän luovan henkisen työn tuloksesta silloin, kun se kuvastaa tekijänsä yksilöllisyyttä. Suojaa saadakseen kohteen tulee olla luovan henkisen työn tulos, jota tehdessään tekijä on voinut tehdä vapaita luovia valintoja ja siten ilmentää persoonallisuuttaan.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että tekoälyjärjestelmän avulla tuotettu tulos ei voi saada tekijänoikeussuojaa, ks. tarkemmin Tekoälyjärjestelmät ja tekijänoikeus | Aalto-yliopisto
Lähioikeuden syntyminen
Tekijänoikeuden lisäksi tekijänoikeuslaissa on säädetty lähioikeuksista, joita ovat: 1) esittävän taiteilijan lähioikeus, 2) äänitteen tai audiovisuaalisen teoksen tuottajan suoja, 3) valokuvan lähioikeus valokuvalle, joka ei ole omaperäinen, 4) luettelosuoja ja sui generis -tietokantasuoja. Tuottajan ja tietokantojen suojamuodot ovat investointia suojaavia ja ne syntyvät investoijalle, yleensä työnantajalle tai yritykselle.
Tuottajan oikeus
Äänitteen tai audiovisuaalisen teoksen tuottajan oikeus voi syntyä ja usein syntyy oikeushenkilölle, kuten tuotantoyhtiölle tai videon tuottaneelle yliopistolle.
Esittävän taiteilijan suoja
Omaperäisen käsikirjoituksen esittävälle näyttelijälle syntyy yksinoikeus esitykseensä ja tanssijalle syntyy yksinoikeus omaan esitykseensä, kun hän tanssii omaperäisen koreografian. Esittävän taiteilijan suoja syntyy luonnolliselle henkilölle. Suojaa saadakseen kyseessä tulee olla taiteen alan esitys. Yliopiston professorin pitämä luentoa ei suojattu esittävän taiteilijan esityksenä Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2023:1
Luettelosuoja ja sui generis -tietokantasuoja
Tekijänoikeuden lisäksi tekijänoikeuslaissa on säädetty luettelosuojasta ja sui generis -tietokantosuojasta. Luettelosuoja ja sui generis -tietokantasuoja suojaavat investointia, eivät omaperäistä muotoa.
Mitä oikeuksia suojataan?
Moraaliset oikeudet
Moraalisia oikeuksia ovat oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä ja respektioikeus. Nimeämisen osalta on säädetty, että tekijän nimi tulee mainita sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Hyvä tapa vaihtelee erilaisissa käyttötarkoituksissa. Moraalisista oikeuksista sopimista on rajoitettu siten, että tekijä voi sopia niistä vain laadultaan ja laajuudeltaan rajoitetusti. Moraalisesta oikeudesta kokonaisuudessaan ei voi luopua, mutta tekijä voi sopia siitä, miten hänen nimensä ilmoitetaan tai siitä, että tekijän nimeä ei jossain yhteydessä mainita.
Respektioikeus suojaa tekijän taiteellista ominaislaatua. Teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai ominaislaatua loukkaavalla tavalla, eikä teosta saa saattaa yleisön saataviin tekijän ominaislaatua loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.
Taloudelliset oikeudet
Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.
Teoksen tekijälle kuuluu määräysoikeus teoksen kappaleiden valmistamisesta. Kappaleen valmistamisena pidetään kaikkea teoksen toisintamista kuten tallentamista ja kopiointia. Myös teoksen valokuvaaminen on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua kappaleen valmistamista.
Tekijällä on yksinoikeus päättää teoksen yleisön saataville saattamisesta. Tällaista on teoksen välittäminen esim. internet-sivustolla, televisiossa ja radiossa. Myös intranet tai yksityinen sosiaalisen median tili ovat yleisön saataville saattamista. Teoksen lainaaminen ja vuokraaminen ja teoskappaleen levittäminen ovat yleisön saataville saattamista. Teoksen julkinen esittäminen tai näyttäminen läsnä olevalle yleisölle ovat myös yleisön saataville saattamista. Teosten myyminen ja vuokraus ovat tekijänoikeuslain suojaamaa käyttöä. Kun teoskappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen (TekijäL 19 §).
Teoksen käyttämiseen tarvitaan tekijänoikeudenhaltijan lupa tai käyttöön soveltuva poikkeussäännös. Taloudellisista oikeuksistaan tekijä voi luopua kokonaan tai osaksi.
Koska tekijällä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan yksinoikeus määrätä teoksestaan muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen, kuuluu teoksen muunteleminen ja kääntäminen tekijän yksinoikeuden piiriin.
Tietokantasuoja
Suuri työmäärää tai investointi tietokantaan ei luo tietokannalle omaperäisyyttä jota voitaisiin suojata teoksena tekijänoikeudella. Sui generis -tietokantasuoja ja luettelosuoja suojaavat investointia ja syntyvät niihin investoivalle taholle, esim. työntekijän laatiman tietokannan tietokantaoikeus syntyy työnantajalle, kuten yliopistolle.
Oikeuksista sopiminen
Tekijänoikeudesta sopiminen
Tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle. Tekijänoikeuden osalta oikeushenkilö kuten yliopisto tai kustantaja voi olla vain sopimuksen avulla saatujen tekijänoikeuksien omistaja. Tekijänoikeuden osalta tulee olla katkeamaton siirtoketju alkuperäiseen tekijään asti. Eteenpäin voi luovuttaa vain sellaisen oikeuden joka on alunperin saatu teoksen tekijältä. Tekijänoikeuslain säännöksen mukaan edelleenluovutusoikeudesta tulee sopia nimenomaisesti ja teoksen muuttamisen oikeudesta tulee sopia nimenomaisesti.
Tekijä voi sopia oikeuksistaan ja luovuttaa sopimuksella taloudellisia oikeuksiaan oikeushenkilölle, esimerkiksi kustantajalle tai työnantajalle. Luovutuksen kohteena voi olla taloudellisten oikeuksien omistusoikeus tai käyttöoikeus. Käyttöoikeus voi olla rinnakkainen käyttöoikeus tai yksinomainen käyttöoikeus. Käyttöoikeuden laajuus ja ehdot määritellään sopimuksessa. Käyttöoikeudesta käytetään myös nimitystä lisenssi.
Yliopiston ja työntekijän välistä tekijänoikeusopimusta on tarkasteltu osiossa Työsuhde ja tekijänoikeus.
Yhteisteos
Yhteisteoksista säädetään tekijänoikeuslain 6 §:ssä. Yhteisteoksessa tekijöiden osuudet eivät muodosta itsenäisiä, irrotettavissa olevia teoksia. Tekijänoikeus näin luotuun teokseen kuuluu tällöin tekijöille yhteisesti. Yhteisteoksen tekijät voivat päättää vain yhdessä tekijänoikeuksien luovuttamisesta ja teoksen hyväksikäytöstä. Yhteisteoksen tekijöillä on kullakin itsenäinen oikeus vaatimusten esittämiseen oikeudenloukkauksen johdosta. Yhteisteoksen osalta yksikin tekijä voi kieltää teoksen käytön, mutta kaikkien suostumus tarvitaan teoksen käyttämiseen kuten julkaisemiseen. Tämä korostaa tarvetta sopia tekijänoikeuden käyttämisestä jo silloin kun yhteistyötä, esim tutkimusdatan keräämistä tai yhteisen julkaisun suunnittelua aloitetaan.
Yhteenliitetty teos
Yhteisteoksesta erotetaan yhteenliitetty teos, joka on useamman kuin yhden tekijän työn tuloksena syntynyt teos, mutta jossa eri tekijöiden panokset muodostavat itsenäiset teokset. Yhteenliitetyssä teoksessa tekijän panos on irrotettavissa.
Korkeimman oikeuden tapauksessa, KKO 1956 II 76, (Mustalaisparoni) oikeus totesi, että operetin musiikki ja teksti olivat kumpikin itsenäisiä teoksia. Tekstin tekijän ei näytetty osallistuneen musiikin säveltämiseen luovalla panoksella siten, että häntä olisi voitu pitää sävelteoksen tekijänä yhdessä säveltäjän kanssa. Oikeudenhaltijan korvausvaatimus operetin esittämisestä hyväksyttiin käytetyn tekstin osalta, mutta hylättiin musiikin osalta.
Yhteenliitetyn teoksen tekijät päättävät itsenäisesti oman osuutensa tekijänoikeuksista, niiden luovuttamisesta ja käyttämisestä.
Lähioikeudesta sopiminen
Esittävän taiteilijan kuten näyttelijän tai tanssijan lähioikeus syntyy luonnolliselle henkilölle ja siitä tulee sopia kyseisen henkilön kanssa.
Tuottajan oikeus syntyy yliopistolle työnantajana tai tuotantoa koskevan sopimuksen nojalla ja tuottajan oikeudesta sovitaan yliopiston kanssa.
Milloin tekijänoikeussuoja päättyy?
Tekijänoikeuden suoja-aika alkaa, kun teos on riittävän omaperäinen saadakseen suojaa. Suoja-ajan pituus on EU/ETA-alueella ja esim. USA:ssa tekijän elinikä ja 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tekijän kuoltua oikeuksia hallinnoi tekijänoikeuden perinyt taho. Kun teoksen taloudellisten oikeuksien suoja-aika päättyy, päättyy myös moraalisten oikeuksien suoja-aika. Teosta voi siis muunnella suoja-ajan jälkeen. Opetus-ja kulttuuriministeriö voisi kieltää julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavan käytön, mutta tällaista päätöstä ei ole tehty viimeisten vuosikymmenten aikana.