Työturvallisuuslain 28 §:ssä kielletään terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttava häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu. Laissa ei kuitenkaan määritellä näitä käsitteitä. Kaikki työpaikalla esiintyvä kielteinen käyttäytyminen ei ole lain tarkoittamaa terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista kohtelua.
Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä tai toimintaa toista kohtaan työssä. Usein se on järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta kyse voi olla myös yksittäisestä tapahtumasta. Kohteena voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen
äԲää on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Toimijana voi olla työtoveri, alainen tai ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asiakas. Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Häirintää kutsutaan yleiskielessä usein työpaikkakiusaamiseksi.
Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Vuorovaikutukseen liittyvää epäasiallista kohtelua voi olla esimerkiksi
- sanallinen loukkaaminen: jatkuva huutaminen, solvaaminen ja
haukkuminen muiden nähden tai kahden kesken, juoruilu, pilkkaaminen,
aseman tai maineen loukkaaminen ja perättömien asioiden kertominen
- sanaton loukkaaminen: kielteiset, ivalliset ilmeet, katseet,
puhumattomuus, huomioimattomuus
- sosiaalinen eristäminen: työyhteisön ulkopuolelle jättäminen
- epäasialliset tekstiviestit, s-postiviestit ja nettikiusaaminen
- fyysinen loukkaaminen ja uhkailu: ei-toivottu fyysinen koskeminen ilman
seksuaalista tarkoitusta, fyysisellä väkivallalla uhkaaminen
- seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot, ei toivottu fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
- perusteeton terveyden, työkyvyn ja mielenterveyden kyseenalaistaminen
Työhön ja työn tekemiseen liittyvää epäasiallista kohtelua voi olla esimerkiksi
- työnteon tai opiskelun vaikeuttaminen: tiedon panttaaminen,
virheellisen tiedon antaminen, yli- tai alikuormittaminen, kohtuuttoman
työmäärän tai opiskelumäärän vaatiminen tai kohtuuttomien aikataulujen
antaminen
- työntekijän asettaminen perusteettomasti ja ilman oikeutettua perustetta
eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työntekijöihin esim. koulutukseen
pääsyssä, palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisessa
- epäasiallinen työnjohto-oikeuden käyttäminen, nöyryyttävien käskyjen antaminen
- sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein
- tiedonjaon ulkopuolelle jättäminen
- toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, toistuva työn mitätöinti
- työn laatu- tai määrävaatimusten perusteeton muuttaminen.
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi (Työturvallisuuslaki 28. pykälä).
Esihenkilöllä on työnantajan edustajana velvollisuus seurata työyhteisöä ja tukea henkilöstöä havaitsemissaan haastavissa tilanteissa sekä puuttua epäasiallisen kohtelun tilanteisiin.
Kun esihenkilö saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen tulee selvittää tilanne ja ryhtyä tarpeen mukaan toimenpiteisiin. Tilannetta selvittäessä on tärkeää kuulla tasapuolisesti kaikkia osapuolia.
Epäasialliseen käytökseen puuttumisessa on tärkeää kysyä, miten epäasiallista kohtelua tai häirintää kokenut haluaa ulkopuolisten puuttuvan asiaan. On tärkeää kunnioittaa asianomaista ja hänen kokemustaan selvittämällä ensin hänen toiveensa. Henkilöä kannattaa rohkaista olemaan itse mukana asian selvittämisessä ja käsittelyssä mahdollisuuksien mukaan. Ensisijainen toimenpide on se, että henkilö itse ottaa asian puheeksi epäasiallisesta kohtelusta syytetyn henkilön kanssa.
Anonyymit ilmoitukset
- Työnantajalla on velvollisuus selvittää kaikki häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät ilmoitukset niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä koskee myös tilanteita, joissa epäasiallisesti toimivan henkilön nimeä ei kerrota. Tällöin ilmoituksen tehneelle on tärkeää kertoa, että nimen ilmoittamatta jättäminen rajoittaa merkittävästi työnantajan toimintamahdollisuuksia selvittämisessä ja tilanteen ratkaisemisessa.
- Jos henkilö ei halua, että asiaa käsitellään hänen omalla nimellään, asian selvittäminen on yleensä haastavaa, jos epäasiallinen vuorovaikutus on tapahtunut kahdenkeskisessä tilanteessa. Selvittämisessä tulee huomioida myös epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä syytetyn henkilön oikeusturvan näkökulma. Tällaisessa tilanteessa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä syytetylle henkilölle ei pystytä riittävästi yksilöimään mikä toiminnassa on ollut epäasiallista ja sitä kautta antamaan mahdollisuus muuttaa toimintaansa.
- Jos yksiköstä saadaan hiljaisia signaaleja työhyvinvointiin liittyvistä haasteista, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai epäasiallista kohtelua siellä, asiaa on tarpeen selvittää tarkemmin ja olla yhteydessä HR-palveluihin.
Ristiriita- ja konfliktitilanteissa usein joku henkilö tai ryhmä kokee toisen henkilön tai ryhmän toiminnan loukkaavan omaa toimintaansa tai arvojaan. Tällaisissa tilanteissa syntyy usein myös epäasiallisen kohtelun kokemuksia toiselle tai molemmille osapuolille. Aalto-yliopistossa voidaan hyödyntää ٲöٱöDZٳٱܳԱٳٱä myös näissä tilanteissa.
Kun esihenkilönä tietoosi tulee häirintää tai epäasiallista kohtelua, toimi viipymättä seuraavasti:
- Selvitä, mistä on kyse, mitä on tapahtunut, milloin, keitä asia koskee ja miten tilanne on koettu. Ole yhteydessä myös yksikkösi HR:ään. Muista asioiden arkaluonteisuus ja luottamuksellisuus niin keskusteluissa kuin dokumentaation osalta.
- Selvittelyssä olennaista on eri osapuolten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen ilman ennakko-odotuksia ja tavoitteita selvittelyn tuloksesta.
- Käy osapuolten kanssa keskustelut ensin erikseen ja mikäli mahdollista, sitten yhdessä, mukana on syytä olla yksikön HR-partneri tai -päällikkö (ja tarvittaessa tukihenkilöt). Dokumentoi kaikki keskustelut. Ѿä et ole epäasiallisesta käyttäytymisestä epäillyn esihenkilö, ole yhteydessä epäillyn henkilön esihenkilöön.
- Yhteispalaverissa haetaan töiden sujumisen kannalta tarkoituksenmukainen ja oikeudenmukainen ratkaisu tilanteeseen. Varaudu siihen, että osapuolten näkemykset tilanteen kulusta ja syistä ovat usein erilaiset. Ohjaa keskustelua tapahtuneisiin konkreettisiin tilanteisiin ja siihen, miten ongelma haittaa työn tekemistä. Ѿä toteat, että epäasiallista kohtelua ja/tai kiusaamista on ilmennyt, tee selväksi häirintään syyllistyneelle, että sen täytyy loppua.
- Dokumentoi keskustelujen pohjalta tehdyt johtopäätökset ja tarvittavat työhön ja käyttäytymisen muuttumiseen liittyvät ohjeet ja sopimukset. Dokumentoi myös se, miten ja koska sovittujen asioiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan.
- Ѿä sopimuksiin ei päästä tai tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni, on työnantajan velvollisuus selvityksen pohjalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi. Työnantajalla on työnjohto-oikeuden nojalla oikeus tehdä töihin liittyviä järjestelyjä. Käytössä on myös huomautus- ja varoitusmenettely. Äärimmäisenä seurauksena voi olla työsuhteen päättäminen. Ѿä on tarvetta kurinpitotoimille, ota aina yhteys HR:ään.
Selvitysprosessi, kun ilmoitetaan epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kokemuksesta omalla nimellä
Prosessin käynnistyminen
- Aalto-yhteisön henkilöstön jäsen kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua henkilöstön taholta ja tekee ilmoituksen nimellään esihenkilölleen, esihenkilön esihenkilölle tai HR:lle.
- Työnantajan edustaja eli esihenkilö yhdessä koulun HR-päällikön (tai -partnerin) kanssa aloittaa selvitysprosessin, joka etenee alla kuvatusti.
- Jos yhtenä osapuolena on opiskelija, on mukana prosessissa myös koulun oppimispalveluiden päällikkö.
Tilanteen selvittäminen henkilöstön osalta (opiskelijoita koskevasta prosessista on ohje opiskelijan oppaassa)
- Molempia/kaikkia osapuolia kuullaan käymällä keskustelut erikseen ja mikäli mahdollista tai tarpeellista myös yhdessä. Mukana keskusteluissa voi olla tukihenkilöitä ja keskustelut dokumentoidaan
- Selvittämistä auttaa, jos osapuolet (erityisesti häirintää / epäasiallista kohtelua kokenut) ovat dokumentoineet, mitä ja milloin sekä keiden välillä on tapahtunut.
Johtopäätökset ja päätökset tarvittavista toimista
- Erillisissä tapaamisissa haetaan töiden sujumisen kannalta tarkoituksenmukainen ja oikeudenmukainen ratkaisu tilanteeseen (silloin kun ei kyse vakavasta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta)
- Ѿä selvityksessä todetaan, että epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää on tapahtunut, häirintään syyllistyneelle tehdään selväksi, että ko. toiminnan on loputtava ja/tai tapauksen vakavuudesta riippuen annetaan huomautus tai varoitus. Hyvin vakavat tapaukset voivat johtaa työsuhteen päättymiseen ja/tai ilmoitetaan poliisille. Yliopisto ei voi työnantajana kertoa yksittäiseen työntekijään kohdennetuista toimenpiteistä.
- Keskustelujen pohjalta tehdyt johtopäätökset ja toimenpiteet sekä tarvittavat työhön ja käyttäytymisen muuttumiseen liittyvät ohjeet ja sopimukset dokumentoidaan.
- Seuranta tärkeää: dokumentoidaan, milloin ja miten seurataan sovittujen asioiden toteutumista ja vaikutuksia.
Ѳö anonyymisti ilmoittamalla voidaan epäasialliseen kohteluun vaikuttaa, mutta huomattavasti rajoitetummin.
Edellä olevassa esihenkilön ohjeessa kuvataan esihenkilön mahdollisuuksia puuttua anonyymisti ilmoitettuun epäasialliseen kohteluun ja myös häirintäyhdyshenkilöt voivat auttaa epäasiallista kohtelua kokenutta henkilöä ilman henkilöä yksilöivien tietojen paljastamista.
Ѿä koet tulleesi häirityksi tai kohdelluksi epäasiallisesti, vie asiaasi rohkeasti eteenpäin ja tarvittaessa pyydä apua – voit olla luottamuksellisesti yhteydessä häirintäyhdyshenkilöihin. Heihin voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti, eivätkä he vie asiaasi eteenpäin ilman lupaasi. Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on tukea ja neuvoa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä kokenutta tai havainnutta henkilöä, mutta he eivät ratkaiset tapauksia.
Aallon henkilöstön häirintäyhdyshenkilöihin voit ottaa yhteyttä lähettämällä viestin osoitteeseen epaasiallinenkohtelu@aalto.fi. äöDzپlaatikkoa lukevat vain häirintäyhdyshenkilöt, ja yhteydenotot ovat luottamuksellisia.Älä liitä viestiisi arkaluonteista materiaalia, kuten omat tai toisen henkilön terveydentilaa koskevat tiedot tai perhetilanne.
Aallon henkilöstön häirintäyhdyshenkilöt ovat Anne Petroff (anne.petroff@aalto.fi) ja Mikko Raskinen (mikko.raskinen@aalto.fi).
Häirintäyhdyshenkilöt voi pyytää laitosten tai yksiköiden kokouksiin pitämään noin 1/2 tunnin infon häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisystä ja Aallon prosesseista niihin liittyen.
Ѿä opiskelijana koet tulleesi häirityksi tai kohdelluksi epäasiallisesti, saat apua ja tukea ottamalla yhteyttä joko koulusi oppimispalveluiden päällikköön tai ylioppilaskunnan (AYY) häirintäyhdyshenkilöön. Lisäksi keskustelutukea voit saada myös opintopsykologeilta. Lue lisää opiskelijan oppaan sivuilta "Tukea häirintätilanteisiin".
Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöihin AYY:llä saat yhteyden osoitteessa equity@ayy.fi
Kaikissa tapauksissa ja kaikissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä myös henkilöstön häirintäyhdyshenkilöihin.