Maisemalaboratoriossa tuotamme sysäyksiä kohti uudistavaa luontosuhdetta ja ymmärrystä syvästä keskinäisestä yhteydestä ihmisen ja luonnon välillä. Tutkimme, miten uudistavan suunnittelun keinoin vastataan ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin sekä tuetaan ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia. Katsomme laboratoriossa rohkeasti tulevaisuuteen ja ratkomme kestävyysmurrokseen kytkeytyviä kysymyksiä konkreettisella ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla. Perehdymme myös menneeseen ja tarkastelemme ympäristössämme tapahtuneita muutoksia ja maisema-arkkitehtuurin kehitystä ymmärtääksemme syvemmin maiseman ajallista jatkumoa.
Suunnittelun ammattilaisina meillä on taitoa toimia aidosti praktiikan ja tutkimuksen rajapinnassa ja tuottaa tutkimustietoon perustuvia, käytäntöön sovellettavia ja toimivia ratkaisuja maankäytön ja kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Teemme tiivistä yhteiskehittämistä kaupunkien, alueidenkäytön viranomaisten, yritysten, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kytkemme ajankohtaisen tutkimuksen myös opetukseen.
professori
apulaisprofessori
Projekti tarkastelee kaupunkiluonnon viilennyshyötyjä tiiviissä kaupunkirakenteessa.
Projektissa tutkitaan monilajista hyvinvointia, kaupunkiluonnon riittävyyttä ja saavutettavuutta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.
Tutkimus osallistaa kaupungissa toimivia sidosryhmiä ja tutkii erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, joissa ihmisen ja luonnon väliset vuorovaikutukset Helsingin kaupunkialueella ovat siirtyneet kohti kestävämpiä, osallistavampia ja joustavampia prosesseja.
Hankkeen päätavoitteena on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Monialaisessa tutkimushankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä kehitetään hiiliviisaita suunnitteluratkaisuja.
Projektissa tutkitaan sodanjälkeisen maisema-arkkitehtuurin suunnitteludiskursseja ja muuttuvia luontokäsityksiä.
Projektissa tutkitaan ja kehitetään Suomen rannikko- ja merialueiden mahdollisuuksia siirtyä luonteeltaan uudistuviin sosioekologisiin järjestelmiin.
Teeman alla tarkastellaan viherrakenteen ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suunnittelua tiivistyvässä kaupunkiympäristössä.
Projektin tavoitteena on vahvistaa Saaren kartanoalueen monilajista yhteistoimijuutta ja luoda sysäyksiä kohti uudistavaa luontosuhdetta.
Projektissa tarkastellaan maisema-arkkitehtuurin kulttuuriperintöä ja historiallisten maisemien arvottamista ja vaalimista.
Hankkeessa tarkastellaan lähiömaiseman ekosysteemipalveluja ja kulttuuriperintöä lähiöiden arvojen tunnistamisen ja kehittämisen pohjaksi.
Pohjoismaisessa tutkimusverkostossa tarkastellaan, miten hyvinvointia ja hyvinvointivaltiota on rakennettu maisema-arkkitehtuurin keinoin.
Hiilipuisto -hanke käynnistää biohiilen käytön laajamittaisen seurannan ja kehittää biohiilen käytäntöjä viherrakentamisessa.
Pohjoismaisessa tutkimusverkostossa tarkastellaan naisten roolia 1900-luvun maisema-arkkitehtuurissa ja alan historiankirjoituksessa.
Hankkeessa tutkitaan ja valtavirtaistetaan viherkerroin-menetelmän käyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän sekä biodiversiteetin tukemisessa.
Hankkeessa laaditaan maakunnille ja kunnille toimintamalli luontopohjaisten ratkaisujen valtavirtaistamiseksi.
Hankkeessa laadittiin ja testattiin toimintamalleja paikallisten ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmien luomiseksi
iWater-hankkeessa luotiin uusia strategioita, innovaatioita ja työkaluja hulevesien hallintaan.
Hankkeen tavoitteena on kehittää rankkasadetulvariskien hallintaa Suomen ja Kiinan välisenä pilottiprojektina.
Leena Lahdenvesi-Korhonen. (2025). Kohtaamista odottamassa - Kuntien kulttuuriympäristöohjelmat maisematiedon, osallisuuden ja elinkeinotoiminnan näkökulmasta.
Maria Jaakkola. (2021). Understanding Green Urban Landscape — A Phenomenological Approach.
Elisa Lähde. (2020). Mission Blue-Green: The Significance of Co-Creation to Promote Multifunctional Green Infrastructure within Sustainable Landscape and Urban Planning and Design in Finland.
Outi Tahvonen. (2019). Scalable green infrastructure and the water, vegetation, and soil system - Scaling-up from Finnish domestic gardens.
Ranja Hautamäki. (2016). Kartanot kaupungissa: Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen.
Minna Komulainen. (2010). Forestscapes – Forest Landscape Typology as an Integrated Planning Process Tool
Mari Ariluoma: Optimizing the carbon sequestration and storage potential of urban green (vastuuprofessori Ranja Hautamäki, rahoitus: Co-Carbon-hanke)
| Artikkelit: |
Ariluoma, M., Kinnunen, A., Lampinen, J., Hautamäki, R. & Ottelin, J. (2024). Optimizing the co-benefits of biodiversity and carbon sinks in urban residential yards. Frontiers in Sustainable Cities. 6, 17. Ariluoma, M., Leppänen, P-K., Tahvonen, O., Hautamäki, R. & Ryymin, A. (2023). A framework for a carbon-based urban vegetation typology - A thematic review. Environmental Development. 47, 16. Ariluoma, M., Ottelin J., Hautamäki, R., Tuhkanen, E-M. & Mänttäri, M. (2021). Carbon sequestration and storage potential of urban green in residential yards: A case study from Helsinki. Urban Forestry and Urban Greening, 57. |
Miia Heikkilä: Restorative Experiences in Forests and Japanese Gardens. Holistic Approach for Healing Environmental Design (vastuuprofessori Ranja Hautamäki, rahoitus: Koneen säätiö, Metsän puolella)
| Artikkelit: |
Heikkilä, M., Verma, I., & Nenonen, S. (2024). Toward Restorative Hospital Environment: Nature and Art in Finnish Hospitals. HERD, 19375867241239320–19375867241239320. . |
Jukka Jormola: Replacing the lost - planning of reproduction channels and rapid landscapes. Menetetyn korvaaminen – lisääntymisuomien ja koskimaiseman suunnittelu (vastuuprofessori Ranja Hautamäki)
| Artikkelit: | Jormola, J., Haapala, A., Leinonen, K., Tapaninen, M., Vähänäkki, P. & Koljonen, S. (2022). Performance of constructed fish spawning and rearing channels : development of the Imatra City Brook in Finland. |
Sofia Kangas: Improving the applicability and relevance of systemic approaches in the field of urban and landscape planning (vastuuprofessori Elisa Lähde)
Paula-Kaisa Leppänen: Residential vegetation and its climate impacts - from plant-scale to properties and urban neighborhoods (Vastuuprofessori Ranja Hautamäki)
| Artikkelit: |
Leppänen, P.-K., Kinnunen, A., Hautamäki, R., Järvi, L., Havu, M., Junnila, S., & Tahvonen, O. (2024). Impact of changing urban typologies on residential vegetation and its climate-effects – A case study from Helsinki, Finland. Urban Forestry & Urban Greening, 96. . Ariluoma, M, Leppänen, P-K, Tahvonen, O, Hautamäki, R & Ryymin, A. (2023). A framework for a carbon-based urban vegetation typology - A thematic review. Environmental Development, vol. 47, 100899. |
Olivia Mahlio: Enhancing Urban Biodiversity through Landscape Architecture: Strategies for Mitigating Biodiversity Loss in Urban Areas (vastuuprofessori Elisa Lähde, rahoitus: ARVO-hanke)
Caroline Moinel: A life cycle approach to urban green spaces (vastuuprofessori Ranja Hautamäki, rahoitus: Co-Carbon-hanke)
| Artikkelit: |
Moinel, C., Kuittinen, M. & Hautamäki, R. (2024). Estimating CO2 flows in urban parks: knowns and unknowns. Frontiers in Sustainable Cities, 6. Malabi Eberhardt, L. C., Kuittinen, M., Häkkinen, T., Moinel, C., Nibel, S. & Birgisdottir, H. (2023). Carbon handprint – a review of potential climate benefits of buildings. BUILDING RESEARCH AND INFORMATION. |
Saara Pyykkö: Colour design of new neighbourhoods based on the chromatic experience of environment (vastuuprofessori Ranja Hautamäki, rahoitus: useita rahoituslähteitä)
| Artikkelit: |
Pyykkö, S. (2023). Conceptualizing the chromatic experience of environment: Two case studies using the Color Walk method. Color Research and Application, 48(5), 585-598. . Pyykkö, S. (2023). Uuden asuinalueen värisuunnittelu asemakaavassa. Yhdyskuntasuunnittelu, 61(1), 11-48. . Pyykkö, S. (2019). Creating a chromatic atmosphere: The colour design process of the new Koivusaari neighbourhood in Helsinki. Journal of the International Colour Association, 23, 3-14. . |
Nicolette Slagle: Citizen Engagement in Contaminated Land Restoration (vastuuprofessori Elisa Lähde, rahoitus: Nesslingin säätiö)
Maija Tiitu: Green space accessibility and walkability across urban fabrics – residents’ perspective (vastuuprofessori Ranja Hautamäki, rahoitus: Suomen Akatemia)
| Artikkelit: |
Tiitu, M., Heikinheimo, V., Karjalainen, L. E., Helminen, V., Lyytimäki, J., Lehtimäki, J., Paloniemi, R. (2024). A spatially explicit comparison of walkability within city-centre and suburban contexts in Helsinki, Finland. Landscape and Urban Planning 252 (2024), 105196. Viinikka, A., Tiitu, M., Heikinheimo V., Halonen, J. I., Nyberg, E. & Vierikko, K. (2023). Associations of neighborhood-level socioeconomic status, accessibility, and quality of green spaces in Finnish urban regions. Applied Geography 157, 102973. |
Kati Wolff Susi: Katri Luostarinen ja luontoperustaisen maisemasuunnitelun tulo Suomeen toisen maailmansodan jälkeen (vastuuprofessori Ranja Hautamäki)
Galleria esittelee maisema-arkkitehtuurin kursseilla syntyneitä kurssitöitä sekä valmistuneita ja palkittuja diplomitöitä. Sivustolla näytetään millaisia aihepiirejä opinnoissa käsitellään harjoitustehtävien kautta, ja miten opiskelijoiden taidot karttuvat vuosikurssilta toiselle siirryttäessä.
Haluatko maisema-arkkitehdiksi?
Maisema-arkkitehtuurin henkilökunta
