³¢Ã¤³ó¾±Ã¶±è°ù¾±»å±ð-³ó²¹²Ô°ì±ð
Lähiöpride – Lähiöympäristöt ja arkkitehtuuri identiteettien rakennusaineena
Hankkeen tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Tutkimme hankkeessa lähiöihin liitettyjä mielikuvia sekä lähiöiden arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria lähiöidentiteettien rakennusaineena. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus toteutuvat tutkimusartikkeleina, yleistajuisena keskustelualoitteena sekä suunnitteluun ja paikallisyhteisöille suunnattuina työpajoina.
Kaksivuotinen hanke toteutettiin vuosina 2021–2022 Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston konsortiohankkeena.
Tutkimus on saanut avustusta ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta 2020–2022.
Lataa hankkeen politiikkasuositukset ja keskustelunavaus.
Panu Savolainen, apulaisprofessori (Arkkitehtuurin historia ja restaurointi), Aalto-yliopisto
Laura Berger, tutkijatohtori (Arkkitehtuurin historia ja restaurointi), Aalto-yliopisto
Ira Verma, senior scientist (Terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuri), Aalto-yliopisto
Ranja Hautamäki, professori (Maisema-arkkitehtuuri), Aalto-yliopisto
Anna Tolonen, hankekoordinaattori, Aalto-yliopisto
Paula Piirainen, maisema-arkkitehti, Aalto-yliopisto
Aada Taipale, yliopisto-opettaja (Maisema-arkkitehtuuri), Aalto-yliopisto
Elisa Lähde, apulaisprofessori (Maisema-arkkitehtuuri), Aalto-yliopisto
Kasimira Kouri, arkkiteht. yo, Aalto-yliopisto
Hannes Teräsvuori, arkkiteht. yo, Aalto-yliopisto
Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja, Turun yliopisto
Pirjo Turtiainen, post doc-tutkija, Turun yliopisto
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä suomalainen maisema koki historiansa suurimman muutoksen. Kaupungistumisasteen nopea nousu ja aluerakentaminen loivat kaupunkien ympärille lähiöitä, jotka olivat täysin uudenlainen kaupunkiympäristö ja Suomen kaupunkikehityksen merkittävin yksittäinen käänne sitten kaupungistumisen alkuvaiheiden. Lähiöympäristöjen alkuvaiheen poikkeuksellisuus ja uutuus, niiden taustalla ollut yhteiskunnallinen rakennemuutos sekä nyt jo yli puolen vuosisadan merkityksiä, identiteettejä ja mielikuvia kerrostanut aikajakso ovat kaikki tämänhetkisten lähiömielikuvien taustalla. Jo lähiörakentamisen alkuajoista alkaen niihin on kohdistettu lukuisia parantamisprojekteja ja -kampanjoita tavoitteena alueiden sosiaalinen ja fyysinen monipuolistaminen. 2000-luvulla lähiöuudistamista on toteutettu erityisesti täydennysrakentamisena ja monissa maissa jopa kokonaisten alueiden purkamisena.
Lähiöihin tulevan vuosikymmenen aikana kohdistuvat maankäyttöpaineet, korjaaminen ja mahdollinen purkaminen vaikuttavat asukkaiden lähiympäristöön enemmän kuin mitkään muut ennakoitavissa olevat kehityskulut. Korjausrakentaminen on edelleen todennäköisin vaihtoehto: suuri osa Suomen rakennuskannan sitoutuneesta energiasta on lähiöissä, ja rakennusten purkaminen ja korvaaminen uusilla tällä hetkellä käytössä olevalla tekniikalla toteutetuilla kerrostaloilla tekisi tyhjäksi pyrkimykset hiilineutraaliin Suomeen.
Merkittävä lähiöympäristöihin vaikuttava tekijä on täydennysrakentaminen. Huonosti toteutettuna se uhkaa lähiöiden miellyttäväksi ja positiiviseksi voimavaraksi koettuja luonnonläheisyyden, vihreyden ja avaruuden ideaaleja. Täydennysrakentamiseen kietoutuu taloudellisia ja maankäytöllisiä kysymyksiä monimutkaisempi arvonmuodostuksen ja asuinalueidentiteetteihin näkökulma. Tämä on lähiöiden tutkimuksessa ja kehityshankkeissa vielä verraten sivuun jäänyt maisema-arkkitehtuuri: viheralueiden, ulkotilojen ja pihojen ulottuvuus.
Kysymys lähiöiden täydennysrakentamisesta ja korjaamisesta ei ole vain tekninen ja maankäytöllinen. Rakennuskannan arvot kietoutuvat alueidentiteetteihin, yleisiin käsityksiin lähiöistä sekä asukkaiden ja muun yhteiskunnan tietoon ja lähiömielikuviin. Ongelmallisena pidettyyn erilaistumiseen ja segregaatioon liittyy lähiöympäristöjen mielikuvallinen ja fyysinen rappeutuminen, asuinalueiden arvostuksen lasku, sekä joissain tapauksissa rakennuskannan purkaminen teknisistä, taloudellisista tai toiminnallisista syistä.
Tutkimuksissa, kehityshankkeissa ja korjaus- tai täydennysrakentamisessa keskustelu lähiöympäristöjen arvoista jakautuu kolmeen verraten eriytyneeseen kenttään: 1) asiantuntija-argumentteihin arkkitehtonisista ja suojelullisista arvoista, 2) asukkaiden kokemuksiin ja arvoihin lähiöistä arkisina elinympäristöinä ja asuinpaikkoina sekä 3) maankäytön teknistaloudelliseen ja poliittiseen keskusteluun. Julkinen keskustelu, tutkimus ja poliittinen päätöksenteko ympäristöstä, maankäytöstä sekä korjaus- ja täydennysrakentamisesta tapahtuu pitkälti rakennusperinnön ja maankäytön kentällä. Näkökulma lähiöympäristöjen arvoihin muotoutuu siis pääosin maankäyttö- ja suojeluargumentaatiossa: pitkälti asiantuntijoiden luomissa käsitteissä ja diskursseissa, joista sekä muu yhteiskunta että alueiden asukkaat on suljettu pois.
Hankkeemme tavoitteena on tuottaa tietoa lähiöympäristöihin liittyvistä mielikuvista ja identiteeteistä tutkimalla niiden muotoutumista, tunnistamalla tämänhetkisiä lähiödiskursseja, kartoittamalla erilaisia asuinalueidentiteettejä, niiden ajallisia muutoksia, ylisukupolvisia siirtymiä ja katkoksia sekä tutkimalla lähiöympäristöjen viheralueiden ja ulkotilojen merkitystä alueen asukkaille suunnittelutapaustutkimuksin. Hankkeen kaksi ensimmäistä työpakettia kohdistuvat lähiöihin yleisesti historiallisten ja tämänhetkisten diskurssien näkökulmasta, ja kaksi jälkimmäistä lähiöidentiteettien ja -ympäristöjen näkökulmiin ruohonjuuritasolta kulttuurikartoituksen ja kokemuksellisuuden lähtökohdista. Hankkeen ensimmäinen puolikas (TP1 ja TP2) tutkivat lähiöitä yleisellä, valtakunnallisella tasolla. Toinen puolikas (TP3 ja TP4) taas keskittyvät yhteen tapaustutkimukseen, jonka pohjalta hankkeessa kehitetään lähiöiden kehittämiseen yleisesti soveltuvia malleja. Tapaustutkimuksena on Espoon Matinkylä, mikä huomioidaan myös kahdessa ensimmäisessä työpaketissa yleisen tarkastelun rinnalla.
1. Aika ja arkkitehtuuri: lähiöiden rakennetun ympäristön merkitysten murrokset (Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin historia ja restaurointi)
2. Lähiömielikuvat 2000-luvulla (Turun yliopisto, Sosiaalitieteet)
3. Yhteisöt ja alueidentiteetit (Aalto-yliopisto, Terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuri)
4. Maisema ja tulevaisuus: lähiöiden maisema-arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu (Aalto-yliopisto, Maisema-arkkitehtuuri)
1. Tieteelliset julkaisut (työpaketit)
2. Keskustelunaloite ja työpajat ammattiyhteisölle, päätöksentekijöille ja suunnittelijoille
3. Työpajat ja ympäristökasvatus paikallisella tasolla tapaustutkimuksen yhteydessä
24.11.2021 klo 9:00-10.30. Kaupunkiakatemian aamukahvit: Arvokas lähiö – toiveita ja tulevaisuudenkuvia lähiöiden uudistamiseen. .
25.11. klo 12:00-17:00: Kenen lähiö? Lähiöpride- ja Muuttuva lähiö-hankkeiden yhteinen päätösseminaari. Myyräncolon Skenesali, Myyrmäki. Seminaarin ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen.
29.11. klo 17:30-19:30. . Ison Omenan kirjaston Stage, Matinkylä.
Seuraa Lähiöpridea:
Yhteystiedot
