Kuvataidekasvatus - Taide ja Media, taiteen kandidaatti ja maisteri
Degree:
Application period:
Language of instruction:
Duration:
Eligibility:
Field of study:
Credits:
Organising school:
Koulutuksen kuvaus
Opinnot kuvataidekasvatuksen pääaineessa tarjoavat sinulle mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin.
Opinnoissa teoreettinen ajattelu ja taiteellinen toiminta yhdistyvät pedagogisten valmiuksien harjoittamiseen. Opetus perustuu yhteisöllisyyteen ja ajankohtaiseen tutkimustietoon. Siinä painottuvat nykytaiteen toimintatapojen, kuvataidekasvatuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä.
Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Opinnot mahdollistavat opiskelijalle monipuolisen ja monialaisen ammatillisen verkostoitumisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (25 op) antavat peruslähtökohdat kuvataiteen opettamiseen ja ohjaamiseen yleissivistävässä koulussa ja taiteen perusopetuksessa. Kuvataidekasvatuksen pääaineessa taiteen kandidaatin tutkinnon (180 op) suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin, jotka antavat kelpoisuuden kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin sekä valmiudet kuvataidealan opetustehtäviin muissa koulumuodoissa. Kuvataiteen opettajakelpoisuuksista ja kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuneiden muista uramahdollisuuksista katso lisää: Kuvataidekasvatus, Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto, Taiteen ja median maisteriohjelma) .
Kuvataidekasvatuksen pääaineesta kandidaatiksi valmistunut:
- Tunnistaa omat vahvuutensa ja kiinnostuksenkohteensa kuvataidekasvatuksen laajalla toimintakentällä. Hänellä on taidepedagogisessa toiminnassa vaadittavat taiteelliset, teoreettiset ja pedagogiset perusvalmiudet.
- Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida taidepedagogista toimintaa yleissivistävän koulun ja taiteen perusopetuksen konteksteissa.
- Tiedostaa taidekasvatuksen potentiaalit suhteessa yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin.
- °±ð³ó¾±³Ù³Ùää taiteellista ja taidepedagogista ajatteluaan reflektiivisesti yhdessä muiden kanssa.
- ³Û³¾³¾Ã¤°ù³Ùää tutkimusperustaisuuden taidekasvatuksen alan lähtökohtana ja ³ó²âö»å²â²Ô³Ùää monialaisuuden mahdollisuuksia. Hänellä on riittävät akateemiset valmiudet opintojen jatkamiseen maisteriohjelmassa.
Opetuskieli
Kuvataidekasvatuksen pääaineen opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Osa opetusmateriaaleista on englanninkielisiä. Sivuaine- ja valinnaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista hakeutua englanninkielisille kursseille. Maisterivaiheen opinnot toteutetaan osittain yhdessä Taiteen ja Median maisteriohjelman muiden pääaineiden kanssa, jolloin opetuskieli on pääasiassa englanti.
Opintojen rakenne
Kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu kuvataidekasvatuksen pääaineen ja taiteen ja median kandidaattiohjelman opinnoista, valinnaisista ja sivuaineopinnoista, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä taide- ja teoriaopinnoista sekä kandivaiheen opettajan pedagogisista (25 op) opinnoista, jotka järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Opintoihin sisältyy 10 op:n laajuinen kandidaatin opinnäyte, joka voi painottua taiteellisesti tai pedagogisesti.
Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan (HOPS) riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen, luokanopettajan tai erityisopettajan 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Kuvataideopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op) edellyttävät maisterin tutkinnon suorittamista kuvataidekasvatuksen pääaineessa.
Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät opinto-oppaasta kohdasta Opetussuunnitelma.
Suuntautumisvaihtoehdot
Pääaineessa ei ole erillisiä suuntautumisvaihtoehtoja. Henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) perusteella opiskelija voi valita opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tai Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen laajasta sivuainetarjonnasta. Opiskelijalla on myös mahdollisuus laajentaa monialaista osaamistaan hakeutumalla sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon tai ns. kaksoiskelpoisuuden antaviin toisen opetettavan aineen opintoihin toisessa yliopistossa (ns. pitkä sivuaine). Sivuaineopintoja voi suorittaa myös ulkomaanvaihdossa.
°²¹²Ô²õ²¹¾±²Ô±¹Ã¤±ô¾±²õ³Ù²â³¾¾±²Ô±ð²Ô
Kuvataidekasvatuksen pääaineella on laaja ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Kandidaattiopiskelija voi hakeutua 3-6 kk:n mittaiseen ulkomaanvaihtoon pääaineen lukuisiin vaihtoyliopistoihin.
Jatko-opintomahdollisuudet
Kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin, jotka antavat kuvataiteen aineenopettajan pätevyyden. Opiskelija voi myös hakeutua valintakokeen kautta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muun pääaineen maisteriopintoihin.
Uramahdollisuudet
Kandidaatin tutkinto kuvataidekasvatuksen pääaineessa antaa opiskelijalle monipuolisen pohjan opintojen jatkamiseen maisteriopinnoissa sekä muuhun ammatilliseen suuntautumiseen taidealoilla. Kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin vaaditaan kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu maisterin tutkinto. Pääaineesta valmistuneita toimii yhteiskunnassa laajasti myös muissa visuaalisen ja taidealan asiantuntija-, ohjaus- ja opetustehtävissä.
Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen pääaineesta valmistuneiden uramahdollisuuksista ja opettajakelpoisuudesta löydät lisätietoa kuvataidekasvatuksen maisteritutkinnon hakukohteen kuvauksesta: Kuvataidekasvatus, Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto, Taiteen ja median maisteriohjelma).
Tutkimuksen painopisteet
Kuvataidekasvatuksen pääaineen tutkimuksen ja opetuksen yhteinen perusta muodostuu taidekasvatuksen ja -pedagogiikan, nykytaiteen sekä visuaalisen kulttuurin käytänteistä ja teorioista.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Kuvataidekasvatuksen opiskelija pääsee ensimmäisestä opiskeluvuodestaan lähtien mukaan pääaineen ammatillisiin ja akateemisiin verkostoihin. Kursseja, opintoprojekteja ja opetusharjoittelujaksoja toteutetaan yhteistyössä koulujen, museoiden, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelija voi ³ó²âö»å²â²Ô³Ùää Aalto-yliopiston eri laitosten ja korkeakoulujen laajaa opetustarjontaa, opiskelua toisessa yliopistossa sekä kuvataidekasvatuksen kansainvälisiä yhteyksiä ja opiskelijavaihtomahdollisuuksia.
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamisessa on rajoituksia, jotka koskevat Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääainetta.
Opettajankoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.
Kuvataidekasvatuksen pääaine näkee opiskelijavalinnoissaan monimuotoisuuden keskeisenä arvonaan. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä, esimerkiksi erityisen avun tarve, ei ole este opiskelijaksi ottamiselle niin kauan kuin pääaineen mukainen koulutus voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, tehdä kaikille osapuolille mahdolliseksi. Erilaiset lähtökohdat nähdään voimavarana, joka kehittää kuvataidekasvatuksen alaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. Rajoituksia opiskelijaksi ottamisessa sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa mahdollisista erityisjärjestelyistä huolimatta on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.
Päätös hakijan toimintakyvyn ja terveydentilan vaikutuksesta opiskelijaksi ottamiseen tehdään tarvittaessa opiskelijavalinnan yhteydessä. Päätöstä tehtäessä hakijan toimintakyky ja terveydentila arvioidaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen ja hakijan kuulemisen pohjalta. Yliopisto ei anna etukäteen arvioita päätöksen sisällöstä.
Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden.
Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.
Opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).
Alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset
Alla on kuvattu alakohtaisesti työn toimintaympäristö ja tyypillinen työtilanne sekä toimintakyvyn edellytyksiä, joiksi on määritelty sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset edellytykset.
Toimintakyky- ja terveydentilavaatimukset linkittyvät erityisesti harjoittelutilanteisiin. Terveydentilamäärityksissä on mahdotonta antaa poissulkevaa listaa diagnooseista tai terveydentilasta. Toimintakyvyn ja terveydentilan arviointi onkin hyvin tapauskohtaista. Ensisijaisesti ammatissa toimiminen pyritään mahdollistamaan apuvälinein.
Toimintaympäristön kuvaus
Opettajan ja ohjaajan työ on vaativa asiantuntija- ja ihmissuhdetyö, jossa tieto ja ymmärrys kytkeytyvät käytännön toimintakykyyn. Opettajia ja ohjaajia työskentelee varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa.
Opettajan kelpoisuuden saaneita ohjaajia työskentelee edellisten lisäksi monilla muilla tehtäväkentillä, missä ohjausosaamista tarvitaan. Opettajat tukevat työssään kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Ohjaajien tehtäviin kuuluu psykososiaalinen tuki sekä uranvalinnan ja oppimisen ja opiskelun ohjaus.
Työnkuva vaihtelee sen mukaan, minkä ikäisten ihmisten parissa opettajat ja ohjaajat työskentelevät. Työ edellyttää kykyä suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisissa oppimis- ja kasvatusympäristöissä tapahtuvaa opetus- ja kasvatustoimintaa. Opettajat ja ohjaajat tekevät työtään yhä enemmän rakentavassa yhteistyössä toisten opettajien ja ohjaajien kanssa moniammatillisissa ryhmissä/tiimeissä/verkostoissa.
Ammatillisen toimintakyvyn edellytykset
- Riittävä vuorovaikutuskyky toimia ammatin mukaisissa tehtävissä.
- Riittävät kognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot toimia ammatin mukaisissa tehtävissä.
- Riittävä psyykkinen terveys, että pystyy toimimaan turvallisesti ammatin mukaisissa tehtävissä. Esteenä opiskelussa etenemiselle voi olla opinnoissa tai harjoitteluissa tapahtuva toistuva epävakaa tai uhkaavaksi havaittu käytös, joka haittaa ammattimaista toimintaa.
- Ala ei sovellu henkilöille, joilla on vakava päihderiippuvuus ja riippuvuuteen ei ole saatu hoidollista vastetta.
Iida Jääskeläinen, from art teacher to Release Train Engineer
‘My current job feels very meaningful to me. Right now it is what I want to devote my time to.'
Yhteystiedot
Aalto-yliopiston Hakijapalvelut
Opiskelijavalintoihin sekä hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Aalto-yliopiston Hakijapalveluihin.
hakijapalvelut@aalto.fi
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppimispalvelut
arts-admissions@aalto.fi